D-vitamiinin puutos on suuri terveysriski

Erkki AntilaTunnettu ravitsemus- ja antioksidanttihoitoja antava lääkäri Erkki Antila sanoo suoraan, että tämänhetkiset D-vitamiinin saantisuositukset ovat riittämättömiä. Kun virallinen suositus puhuu 7,5 mikrogramman päiväsaannista ravinnosta, Antila suosittelee seitsenkertaista annostusta.

- Näin pystyttäisiin torjumaan monia vaikeita sairauksia. 7,5 mikrogrammaa takaa vain sen, ettei riisitautia tule, hän sivaltelee.

D-vitamiinista on viime vuosina tullut eri puolilta maailmaa valtavasti uutta tutkimustietoa, ja jopa vitamiineihin vanhastaan nihkeästi suhtautuneet viranomaisetkin ovat suositelleet D-vitamiinilisiä. Lääkäri Erkki Antilan mielestä jo tehnyt korjaukset D-vitamiinin saantisuosituksiin ovat kuitenkin riittämättömiä, ja samaa hän sanoo myös elintarvikkeiden vitaminisoinnista. D-vitamiinia käytetään edelleen valitettavan varovaisesti, sillä viranomaisten nihkeä suhtautuminen kaikkiin vitamiineihin ja suoranainen pelottelu ovat jääneet kansalaisten muistiin.

- Jos ihan tarkkoja ollaan, D-vitamiinista pitäisi sen ominaisuuksien vuoksi puhua pikemminkin D-hormonina, Antila toteaa. – Luonnollinen ja riittävä D-vitamiinin lähde on aurinko, mutta sitä meillä suomalaisilla on tarjolla vain keväästä syksyyn.

- D-vitamiini vaikuttaa kalsiumin imeytymiseen ja estää osteoporoosia. Mahdollisesti se vähentää osteoporoottista murtumariskiä myös parantamalla tasapainoa – eli kun elimistössä on riittävästi D-vitamiinia, ei tule niin paljon kaatumisia. D-vitamiini ylläpitää immuniteettia ja estää monia vakavia autoimmuunisairauksia kuten reumatauteja, tulehduksellisia suolistosairauksia, ykköstyypin diabetesta ja MS-tautia. D-vitamiini torjuu myös monia syöpälajeja ja erityisesti rinta-, eturauhas- ja paksusuolisyöpiä.

- D-vitamiini estää myös tuberkuloosia ja influenssaa, ja sopiikin kysyä, miksi influenssaepidemiat kiertävät maapalloa aina sinne, missä on talvi eikä aurinkoa ole näkyvissä. Johtuisiko se D-vitamiinin puutteesta? D-vitamiini torjuu talvimasennusta, kevätväsymystä ja se pitää vireystilaa yllä. D-vitamiini ehkäisee myös korkeaa verenpainetta, ja sillä onkin sama toimintamekanismi kuin verenpainelääkkeillä eli se vaikuttaa angiotensiinia hillitsevästi.

- D-vitamiini torjuu myös kroonista kipua kuten esimerkiksi fibromyalgian oireita ja sen on todettu vaikuttavan suotuisasti myös PMS-oireisiin. Niin kuin huomataan, lista on siis hyvin pitkä.

Erkki Antila sanoo D-vitamiinin puutoksen olevan maailmanlaajuinen ongelma riippumatta siitä, mikä on kunkin populaation lähtötaso. Meillä pohjoisen ihmisillä se on luonnollisesti hyvin alhainen verrattuna esimerkiksi koko ajan auringossa oleskeleviin afrikkalaisiin.

- Jos suomalaisten laboratoriotulos mahtuu käytössä olevien meikäläisten D-vitamiinin viitearvojen sisään, ei se silti todista sitä, että asiat ovat kunnossa. Jos koko populaatio on D-vitamiinin puutosalueella, siitä ei ole meille minkäänlaista lohtua.

Paras D-vitamiinin lähde on siis aurinko, ja Erkki Antila suositteleekin potilailleen parinkymmenen minuutin auringonottoa huhti-syyskuussa puolenpäivän aikaan. Näin voidaan saada jopa 20 000 kansainvälistä yksikköä (IU tai ky) D-vitamiinia. Antila suosittelee nimenomaan keskipäivän aurinkoa, koska se on silloin kaikkein tehokkainta. Iho ei ehdi vielä tässä ajassa palaa vaan elimistöön hiipuu väkisinkin hyvänolontunne – ja kaiken lisäksi tämä vitamiinihoito on ilmaista.

- D-vitamiinin ravintolähteenä on ennen kaikkea kala. Eläinkunnasta peräisin oleva D-vitamiini on tyypiltään D3-vitamiinia eli samaa kuin auringosta saatava. Kasvikunnan D-vitamiini on D2-vitamiinia ja sitä on runsaasti esimerkiksi eräissä sienissä kuten kantarelleissa ja vahveroissa, mutta niitä ei voi syödä niin paljon, että sillä olisi biologista merkitystä. D3-vitamiini on elimistölle huomattavasti tärkeämpi kuin D2-vitamiini, vaikka molempia tarvitaan.

Erkki Antila toteaa kuitenkin, ettei nykyravinnosta saa riittävästi D-vitamiinia. Pronssikaudella jokainen suomalainen söi päivittäin yli kilon kalaa, mutta vuoden 2006 tilastojen mukaan päiväannos on pudonnut vaivaiseen 40 grammaan. Vuositasolla tämä tekee vain vähän alle 15 kiloa kalaa per henki. Suositus on kuitenkin kahdesta kolmeen kala-ateriaa viikossa.

- Kannattaa kuitenkin katsoa, mitä kalaa syö, Antila huomauttaa. – Painoyksikköä kohden D-vitamiinia on eniten kuhassa, melkein yhtä paljon sitä on siiassa, muikussa on vähän yli puolet siitä mitä kuhassa, silakassa kolme neljäsosaa siitä mitä kuhassa, mutta yllättäen kirjolohessa on D-vitamiinia vain neljäs- tai viidesosaosa siitä mitä kuhassa. On myös havaittu, että kasvatettu lohi sisältää D-vitamiinia vain neljänneksen siitä, mitä villissä lohessa. Tehokasvatuksen huonot puolet näkyvät siis tälläkin alueella.

Lääkäri Erkki Antila pudistelee päätään, kun puhe kääntyy virallisiin D-vitamiinin saantisuosituksiin. Hän sanoo suoraan, että nykyisillä suosituksilla pystytään torjumaan riisitauti ja väärät sääret, mutta niissä ei ole otettu ollenkaan huomioon kautta maailman tehtyjä tutkimuksia tuntuvan D-vitamiinilisäyksen tuomista terveyseduista ja monien eri sairauksien ehkäisymahdollisuuksista.

- Alle 3-vuotiaan D-vitamiinisuositus on 10 mikrogrammaa eli 400 ky, 3-60-vuotiaille se on pudotettu 7,5 mikrogrammaan eli 300 yksikköön, yli 60-vuotiaille ja raskaana oleville se on nostettu samaan kuin kolmivuotiaillekin eli 400 yksikköön.

Antila suosittelee useisiin kansainvälisiin laajoihin tutkimuksiin ja analyyseihin perustuen sopivaksi D-vitamiinin päiväannokseksi vähintään 50 mikrogrammaa eli 2000 kansainvälistä yksikköä. Hän vakuuttaa, ettei mitään yliannostuksen vaaraa ole, vaikka D-vitamiini onkin rasvaliukoinen vitamiini.

- Mitä D-vitamiinin toksisuuteen tulee, voidaan sanoa, että entinen yläraja on nykyinen alaraja. Tällä hetkellä ylärajana pidetään 10 000 ky:n eli 250 mikrogramman päiväannostusta, ja sitäkin vain jatkuvassa käytössä. Akuuttia myrkyllisyyttä D-vitamiinilla ei ole lainkaan, ja USA:ssa on monissa laitoksissa vanhuksille annettu 100 000 ky:n injektioita. Tiedän tapauksen, missä pikkulapsi oli juonut kokonaisen D-vitamiinipullon kertakulauksella eikä mitään oireita ilmaantunut. Lääkäri tosin totesi, että ehkä tänä talvena ei tarvita lisää D-vitamiinia.

- On joukko erityistilanteita, missä D-vitamiinin riittävä saanti on erittäin tärkeää. Imettävän äidin tulisi saada vuorokaudessa vähintään 3000 kansainvälistä yksikköä, sillä äidin matala D-vitamiinitaso ohjelmoi sikiön perintötekijöitä väärin, jolloin vielä aikuisiässä lapsi voi altistua tavallista helpommin tietyille sairauksille. Matala D-vitamiinitaso saattaa vaikeuttaa myös sikiön aivojen kehittymistä.

- Vanhukset tarvitsevat D-vitamiinia, sillä vitamiinin aktiivisen muodon, ”prohormonin” muodostuminen maksassa hidastuu iän myötä. Yli 70-vuotiailla tämän prohormonin tuotto on laskenut yhteen neljäsosaan nuorista aikuisista. D-vitamiinin käyttöä on syytä lisätä myös eri sairauksien yhteydessä.

Erkki Antila toteaa monien syöpätutkimusten osoittavan, että D-vitamiinilla on erittäin tärkeä rooli sekä paksusuolisyövän että rintasyövän torjunnassa. Molempien syöpätyyppien esiintyvyys on tutkimuksissa jopa puolittunut niillä, joilla D-vitamiinin saanti on ollut tuntuvasti suosituksia korkeampi.

- Annan potilailleni joitakin käytännön suosituksia, jotta he saisivat riittävästi D-vitamiinia, lääkäri Erkki Antila kertoo. – Kesällä heidän pitäisi olla ulkona auringossa vähintään 12 minuuttia päivässä plus miinus kaksi tuntia puolestapäivästä eli käytännössä lounasaikaan. Talvella suosittelen kalan syöntiä 2-3 kertaa viikossa. Tämän lisäksi on syytä ottaa päivittäin jokin monivitamiinivalmiste, jotka Suomessa sisältävät yleensä 200-400 yksikköä D-vitamiinia, mutta tämän lisäksi on syytä nauttia vielä jokin D-vitamiinivalmiste ja varmistua siitä, että se sisältää vähintään 1000 yksikköä, jolloin ravintolisistä kertyy vuorokaudessa 1200-1400 kansainvälistä yksikköä. Loppu D-vitamiini pitäisi sitten tulla ravinnosta, mutta siltikään tämä ei vielä riitä kaikille. Suositusten muuttumisia joudumme varmasti vielä odottamaan vuosia. Yhtenä syynä lienee tarve tutkimustiedon kartuttamiseen muun muassa lasten ja nuorten todellisen tarpeen osalta. Omat D-vitamiinitasonsa voi kuitenkin käydä mittauttamassa, jotta tietää, missä mennään.

Teksti: Reijo Ikävalko

Kuvat: Miguel Vera

Terveys-Hymy 03-08

Kommentit (1)

1.

Anttilan haastattelu on aivan erinomainen. D-vitamiini on todella monipuolinen ja hyödyllinen aine ravintolisänä. Uuden amerikkalaisen tutkimuksen mukaan veren matala D-vitamiinipitoisuus liittyy valtimoiden kovettumiseen, eritoten raajoissa ja muualla ääreisverenkierron alueilla.

D-vitamiinin piilevässäkin puutteessa valtimoiden seinämiin kertyy ahtauttavia kalkkia sisältäviä paakkuja, jotka vaikeuttavat verenkiertoa ja hapensaantia kudoksissa. Oireina ilmenee tällöin muun muassa alaraajojen puutumista, pistelyä, tunnottomuutta ja katkokävelyä. Pahimmassa tapauksessa jalka joudutaan amputoimaan.

Tutkimus tehtiin New Yorkissa Ysehiva-yliopistoon kuuluvassa Albert Einstein College of Medicinessa, ja se esitettiin Yhdysvaltain sydänliiton (American Heart Association) kokouksessa Atlantassa. Raportti ilmestyy Arteriosclerosis, Thrombosis and Vascular Biology -lehdessä.
Lue lisää suomeksi
http://www.biovita.fi/suomi/uutiset_tiedotteet/190408_01.html

Kansanterveyslaitos on tehnyt suuren karhunpalveluksen Suomen kansalle pitämällä D-vitamiinin saantisuosituksen aivan liian pienenä ja vähättelemällä vitamiinilisien merkitystä terveydelle. Kuten tohtori Anttila TerveysHymyssä sanoo, D-vitamiinin tarve on seitsemän kertaa suurempi kuin nykyinen viranomaissuositus.

22.4.2008 klo 11.36, Matti Tolonen (vierailija)

Tämän jutun kommentointi on suljettu.